Katse 2020-luvulle

Poikkeuksellisen lämmin kesä on hyvä keskustelunaihe – se kun on ollut kaikkien arkea parhaimman lomakauden ajan. Kesän poliittisessa keskustelussa kuumuus on toki yhdistetty isoon ja vakavaan kysymykseen ilmaston lämpenemisestä. Pitkään kestänyt lämpö onkin rohkaissut monia politiikan toimijoita ja kommentaattoreita vaatimaan viimeistään nyt pikaisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Toinen kesäkeskustelujen aihe on ollut liikenneverkko ja siihen kohdistuvat investoinnit. Syksyn budjettivalmistelut ja lähestyvät vaalit nostavat tiehankkeet takuuvarmasti otsikoihin. Eikä investointien mittakaavaakaan voi pitää vaatimattomana: hankelistalla on kaikkiaan 60 mrd€ edestä liikenteen infrahankkeita. Summan voi suhteuttaa siihen, että valtion kaikkien menojen vuosittainen kokonaissumma on noin 55 mrd€.

Kolmas kesähelteiden keskustelu on kaupungit vastaan maaseutu. Heinäkuun hiljaisen uutisviikon YLE-kysely nostatti vilkkaan keskustelun aiheen ympärillä. Tilastot näyttävät kaupungistuvaa Suomea ja kauniit kesäkuvat hienoja maalais- ja järvimaisemia. Mielipiteet näyttävät jakaantuvan vahvasti näiden välillä.

Kaikki kolme teemaa ovat isoja myös linja-autoliikenteen tulevaisuuden kannalta, siis 2020-luvun liikennepolitiikassa. Vaikka itse asiat ovat vaikeita ja poliittisesti hankalia, ovat ne linja-autoliikenteen tulevaisuuden kannalta myös mahdollisuuksia. Yhteistä näille kaikille on se, että linja-autoliikenteellä on oma keskeinen roolinsa kaikissa kolmessa teemassa.

Väitän, että ilmastopolitiikka on 2020 –luvun keskeisimpiä liikennepolitiikan kysymyksiä, koska liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet ovat todella merkittäviä. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä, siis reilun 12 vuoden kuluttua, on erittäin kunnianhimoinen. Sitä seuraavan vuosikymmenen aikana tavoitellaan jo kokonaan hiilineutraalia liikennettä vuoteen 2045 mennessä. On siis ilmeistä, että biopolttonesteillä ja sähköllä on kysyntää.

Liikenneverkon ylläpito ja uuden infran rahoitus ovat toimivan, kasvavan ja elinvoimaisen kansantalouden välttämättömyys. Liikennejärjestelmän asiantuntijoina on meillä paljon annettavaa tähän keskusteluun. Liikenneinfran ja laajemmin liikennejärjestelmän rahoitus on asia, jolle on yhteiskunnallista kiinnostusta ja kysyntää. Tässä keskustelussa haluamme olla mukana.

Kaupunki- ja maaseutupolitiikalla on suorat vaikutukset liikenteen palveluihin ja päinvastoin. Vastakkainasettelun sijaan toimialamme tarjoaa ratkaisuja koko Suomessa. Maaseudun ja kaupunkien välisestä kilvoittelusta voisimme siirtyä molempien vahvuuksien korostamiseen, jota toimivilla liikkumispalveluilla voidaan edistää. Liikennepalvelulaki antaa tähän hyvän alun 2020-luvun alkuun.

 

 

Seuraava kirjoitus

Edellinen kirjoitus

Kommentit

comments powered by Disqus