Arvoisa ministeri, hyvät kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!

Linja-autoliitto juhlii 80-vuotistaivaltaan. Liitto perustettiin vuonna 1928 parantamaan alan toimintaedellytyksiä ja rakentamaan yhteistyötä linja-autoyrittäjien ja viranomaisten välillä.

Samaa perustehtävää Linja-autoliitto on hoitanut 80 vuotta. Yrittäjien välisen yhteistyön ja alan edunvalvonnan onnistumisen edellytyksenä on toimiva yhteistyö julkisen vallan ja eri sidosryhmien kanssa.

Yritysmuotoinen bussiliikennejärjestelmä, jonka juuret ulottuvat 20-luvulle, on synnyttänyt maahamme poikkeuksellisen kattavan linjaliikenneverkoston, jossa kansalaisilla on monipuoliset liikkumismahdollisuudet. Bussien osuus pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta joukkoliikennematkustuksesta on noin 85 %. Pääkaupunkiseudullakin valtaosa matkoista, noin 60 % tehdään busseilla. Yli 100 00 oppilaan päivittäiset koulukuljetukset linja-autoilla ja takseilla ovat maaseudun elämänlanka. Maaseudun säilymistä asuttuna tukevat myös bussiyritysten tarjoamat tuhannet kuljettajatyöpaikat. Alueilla, missä työtilaisuuksia muuten on entistä vähemmän tarjolla.

80 vuotta toimineen valtakunnallisen bussiliikennejärjestelmän menestyksen takana on yrittäjyyteen ja lipputuloihin pohjautuva linjaliikenteen hoitomalli, bussialan ylläpitämä Matkahuollon valtakunnallinen aikataulu- ja lipunmyyntijärjestelmä ja asemaverkosto, 

aikataulutettuun reittiverkostoon perustuva rahtijärjestelmä, taloudellinen tehokkuus, palvelutasoon nähden vähäinen julkinen rahoitus ja hyvä yhteistyö viranomaisten ja elinkeinon välillä. 

Suomalainen bussiyrittäminen on kulkenut vuosikymmenien ajan muutoksesta ja murroksesta toiseen. Muutos on ollut jatkuvaa. Se on vaatinut yrittäjältä sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Alan yritystoiminta on ollut erittäin pitkäjänteistä, vaikka yritysrakenteet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Tänään palkitaan 12 sellaista bussiyritystä, jotka ovat olleet toiminnassa 75 vuotta tai kauemmin. Viisi vuotta sitten vastaavalla kunniakirjalla palkittuja oli 50. Näin suuri määrä yli 75 vuotta yhtäjaksoisesti toimineita yrityksiä on harvinainen saavutus suomalaisessa yritystoiminnassa. Se on osoitus sitoutumisesta ja uskalluksesta yrittäjyyteen sukupolvesta toiseen. Se on myös osoitus yhteiskunnallisesta vastuusta. 

Tänään juhlimme 80-vuotiasta alan etujärjestöä, Linja-autoliittoa ja samaan aikaa 75 vuotta täyttänyttä Oy Matkahuolto Ab:tä. Juhlan jälkeen ovat yritystoiminnan arjen haasteet kuitenkin edessä. Ja myös niistä on voitava puhua. Polttoainekustannusten raju nousu syö kiivaalla tahdilla yritysten elinkelpoisuutta. Suurilta matkalippujen hinnankorotuksilta ei voida mitenkään välttyä. Onkin kysyttävä, miten bussimatkustus voidaan enää pitää kilpailukykyisenä matkustusvaihtoehtona?  

Takamatkalta lähdemme jo ennestään. Bussiliikenteen hintakilpailukyky henkilöautoiluun nähden on murentunut viimeisen 10 vuoden aikana. Bussiliikenteen kustannukset ovat kasvaneet huimasti samaan aikaan kun henkilöautoilu on bussimatkustukseen nähden halventunut.

Ei siis ole ihme, että bussit ovat menettäneet matkustajia monin paikoin henkilöautoliikenteelle.

Hallitusohjelmassa on lupaavasti todettu, että joukkoliikenteellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Sen mukaan ihmisiä on houkuteltava joukkoliikenteen käyttöön ja joukkoliikennettä edistetään ympäristöystävällisenä kulkumuotona.

Millaisia liikennepoliittisia ratkaisuja asian eteen sitten on tehty?

Bussielinkeinon näkökulmasta katsottuna - ei ainakaan bussimatkustusta suosivia.

Tämän vuoden alussa voimaantullut autoveron uudistaminen hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi oli ympäristösyistä ymmärrettävä asia. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin

päätöksellä on kuitenkin kielteinen vaikutus - jälleen. Odotettavissa on, että perheen kakkos- ja kolmosautot lisääntyvät ja nämä autoilijat ovat poissa joukkoliikenteestä. Arvioimme edellisen autoverouudistuksen perusteella, että bussiliikenteessä tehdyt matkamäärät vähenevät uuden autoverouudistuksen seurauksena 5 % eli 15 miljoonalla matkalla 300 miljoonasta matkasta vuoden 2008 aikana. Alkuvuoden tilastot näyttävät osoittavan ennustuksemme käyvän toteen – valitettavasti. Viiden ensimmäisen kuukauden aikana on uusia henkilöautoja rekisteröity 15,6 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2007. Tätä huolestuttavampaa on kuitenkin edelleen vilkkaana jatkuva käytettyjen autojen tuonti. On myös nähtävissä, että dieselautojen menekin kasvu on osaltaan vaikuttamassa dieselöljyn hinnan pysymiseen huippulukemissa.

Polttoainekustannukset ovat nousseet reilun vuoden aikana jo yli 40 % vuoden 2007 alun tilanteeseen verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhden linja-auton polttoainekustannukset ovat kasvaneet noin 7000 euroa vuodessa. Esimerkiksi 16 linja-auton yrityksessä, mikä edustaa alan keskikokoa, lisälasku polttoaineesta on jo 112 000 euroa. Se vastaa yhden linja-auton vuotuista liikevaihtoa.

Joukkoliikenteen ja sen matkustajien asema vaatii liikennepoliittisia ratkaisuja nopeasti, jos aidosti ollaan huolissaan ilmastonmuutoksen hillinnästä.

Bussiala odotti suurin toivein keväällä eduskunnalle annettua liikennepoliittista selontekoa.  

Paljon hyvää selonteossa joukkoliikenteen näkökulmasta tavoitetasolla onkin. Joukkoliikenteen matkustusta ja sitä kautta kulkumuoto-osuutta pyritään lisäämään. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun väliseen kilpailutilanteeseen vaikuttavia asioita on tunnistettu: yhdyskuntarakenne, liikenteen verot ja maksut ja julkisen liikenteen rahoitus.

Liikennepoliittisesta selonteosta annetaan mietintö viimeistään syksyn istuntokauden alkaessa. Bussiala toivoo, että eduskunnasta löytyy vihdoin yhteinen tahtotila keventää alan verorasitteita ja kohdentaa lisää rahaa joukkoliikenteelle. Selonteosta annetut eri valiokuntien kannanotot ovat tässä suhteessa rohkaisevia. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitellessään autoverouudistusta esitti jo huolensa joukkoliikenteen asemasta ja edellytti, että joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen on otettava kokonaisvaltaisesti ja tavoitteellisesti huomioon liikennepoliittisessa selonteossa.

Bussiliikenteelle tulisi palauttaa polttoaineessa oleva vero. Matkalippuihin tulisi saada 0-arvonlisäverokanta. Näillä toimenpiteillä hillittäisiin matkalippujen hinnankorotuksia ja saataisiin bussimatkustus taas kilpailukykyiseksi henkilöautoiluun nähden. 

Nämä ratkaisut eivät myöskään rikastuttaisi öljysheikkejä, kuten valtiovarainministeri Katainen pelkää. Matkalippujen hinnankorotusten lisäksi muussa tapauksessa on uhkana myös bussivuorojen supistukset ja sitä myötä verkoston harveneminen.

Toimintavuoden merkittävin asia on ollut henkilöliikennelain uudistus ja siihen liittyvä yrittäjien syvä huoli bussijärjestelmämme tulevaisuudesta. Huoli, joka viime kesän liittokokouksesta lähtien on entisestään vain lisääntynyt. Vaikka uuden henkilöliikennelain valmistelua on tehty niin, että LVM on ollut yhteydessä ja neuvotellut mm. Kuntaliiton, lääninhallitusten ja bussielinkeinon kanssa, ovat näkemykset bussijärjestelmän muutostarpeista ja -tavoista useassa kohdin vielä kaukana toisistaan, vallankin ministeriön lakia valmistelevien ja bussialan kesken. Me Linja-autoliitossa haluamme säilyttää järjestelmän, jossa niin isot kuin pienetkin voivat toimia menestyksellisesti jatkossakin.

Linja-autoliiton EU-komission edustajien kanssa käymien keskustelujen jälkeen olemme entistä vakuuttuneempia siitä, että joulukuussa 2009 voimaantuleva palvelusopimusasetus (PSA) antaa täyden mahdollisuuden säilyttää nykyjärjestelmän tukipilarit - viranomaisten etukäteisharkinnalla myöntämät linjaliikenneoikeudet ja matkustajille edulliset kaupunki- ja seutuliput. Tämähän on myös eduskunnan ja pääministeri Vanhasen linjaama tahto. Vuosi sitten kesäkuussa pidetyssä Linja-autoliiton Savonlinnan liittokokouksessa pääministeri Vanhanen mm totesi seuraavasti:

” Henkilöliikennelain uudistuksessa etsitään sellaista ratkaisua, jossa otetaan huomioon Suomen erityisolosuhteet. Näinhän hallitusohjelmassa asiasta todetaan. Hallitus tukee eduskunnan useamman kerran 2000 –luvulla linjaamaa kantaa siitä, että yhteiskunnalle edullinen linjaliikenteen nykymuotoinen lupajärjestelmä ja edulliset kaupunki- ja seutuliput tulee turvata jatkossakin. Meidän kannattaa jatkossakin kehittää suomalaista bussiliikenteen lainsäädäntöä nykyisen järjestelmän pohjalta. Se on niin alan yrittäjien, asiakkaiden kuin veronmaksajienkin etu.”

Jäsenvaltion oikeutta ja mahdollisuutta kansallisen toimivallan käyttöön peräänkuuluttaa

myös liikenne- ja viestintävaliokunta, kun se antoi lausuntonsa Euroopan perustuslain uudistamiseksi tehdystä Lissabonin sopimuksesta toukokuun 7. päivänä. Valiokunta edellytti, että valtioneuvosto korostaa jäsenvaltiolle kuuluvaa oikeutta, jotta riittävällä tavalla voidaan ottaa huomioon mm. linja-autoliikenteen järjestämiseen kuuluvat erityispiirteet. Valiokunnan lausunto tarkoittaa Linja-autoliiton näkemyksen mukaan käytännössä juuri palvelusopimusasetuksen soveltamista Suomessa. Suomessa tulisi voida hyödyntää ensisijaisesti nykyinen markkinaehtoinen, bussiyritysten aloitteellisuuteen ja suunnitteluun perustuva liikenteen hoitomalli. Juuri sen takia, että suunnitteluosaaminen on yrityksissä, jotka ovat lähellä asiakasta. Vasta toissijaisena tulisi hyödyntää julkisvetoista, palvelusopimusasetukseen perustuvaa järjestämistapaa, jos haluttua palvelutasoa ei synny markkinaehtoisesti ja yhteiskunnalla on halu maksaa paremmasta palvelutasosta. 

Me bussialalla toivomme, että löydämme lain valmistelussa vielä yhteiset näkemykset sen sisällöksi. Linja-autoliitolla on aito tahto keskustella ja löytää ratkaisuja kehittääksemme järjestelmää. Lakia uudistettaessa tulee huolehtia siitä, että nykyisen järjestelmän edut niin asiakkaan, yritysten kuin yhteiskunnan kannaltakin tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Monenkokoisiin yrityksiin rakentuva bussiliikennejärjestelmä on se kulmakivi, jolla jatkossakin parhaiten taataan asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja valtakunnallisen linjaliikenneverkoston säilyminen.

Toivotan ministeri Anu Vehviläisen, arvoisat kansanedustajat ja muut kutsuvieraat sekä kaikki kokouksen osanottajat sydämellisesti tervetulleeksi Linja-autoliiton 80-vuotisjuhlaliittokokouksen avajaistilaisuuteen. 80-vuotisjuhlien aikana bussiliikenne on näyttävästi esillä paitsi täällä Finlandia-talossa, myös katukuvassa. Juhlakulkueessa Helsingin keskustassa matkaa yli 20 museoautoa tänään iltapäivällä. Eri vuosikymmeniltä peräisin olevat ”pitkänokat” tuovat kulkueessa esiin palan linja-autojen 80-vuotista historiaa, onhan vanhin auto jo vuodelta 1928 eli myös se on 80 vuotta vanha.

Peräpäässä matkaavat uudet bussit ilmentävät kaluston tuotekehitystä ja nykymuotoilua. Toivon, että mahdollisimman moni teistä voi seurata autojen ohimarssia Finlandia-talon edessä Mannerheimintiellä klo 14.45.

Kiitän Liikenne- ja viestintäministeriötä, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaa ja kaikkia alan tärkeitä sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Esitän onnitteluni myös kunniakirjalla tänään palkittaville yrityksille. Juhlatilaisuuteemme on valmistunut Linja-autoliiton 80-vuotis- ja Matkahuollon 75-vuotishistoriateos. Kyseisen kirjan nimen mukaisesti toivotan menestystä Euroopan parasta bussiliikennettä jo 80 vuotta tarjonneelle toimialallemme!