Arvoisat kuulijat,

Joukkoliikenteellä on merkittävä rooli ihmisten liikkumisessa. Toimiva ja sujuva joukkoliikenne parantaa ihmisten arkea ja tukee kestävää kehitystä.
Siksi joukkoliikenteen asemaa tulee vahvistaa hallituksen ja eduskunnan toimin.

Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut niin painavaa syytä ottaa joukkoliikenteen kehittämistä niin vakavasti kuin tänä päivänä. Ihmiskunnan yhteinen suuri haaste, ilmastonmuutos, vaatii järeitä tavoitteiden ja toiminnan muutoksia myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Uusilla linjauksilla voi olla myönteinen vaikutus linja-autoliikenteen tulevaisuuteen.

Hallitusohjelmassa ilmasto- ja energiapolitiikka on keskeisesti esillä. Ihmisiä on houkuteltava yhä enemmän joukkoliikenteen käyttäjiksi. Kaupunkiseutujen liikennemääriä ja liikenteen ruuhkautumista on saatava pienennettyä.
Hallitusohjelmassa sitoudutaan niin ikään liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ympäristöystävällisenä kulkumuotona.

Myös keväällä julkaistu liikennepoliittinen selonteko korostaa joukkoliikenteen merkitystä. Julkisesta keskustelusta on saanut välillä tosin sen kuvan, että vain raideliikenne olisi hyvää ja kannatettavaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Haluan omalta osaltani nostaa linja-autoliikenteen raideliikenteen rinnalle ilmastotalkoissa. Linja-autoliikenteellä on jopa etuja raideliikenteeseen nähden. Linja-autolla voit päästä melkein kotiovelle saakka. Linja-autolla voit matkustaa niin pitkiä matkoja, kaupunkialueiden sisäisiä matkoja kuin kuntakeskusten välisiä matkoja. Itse olen maakunnasta, joka suurimmalta osaltaan on haja-asutusaluetta. Pohjois-Karjalan ja monen muun maakunnan ja alueen sisäistä liikennettä katsoen, keskeisin joukkoliikennemuoto on linja-autoliikenne.

Liikenteen polttoaineiden kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Ymmärrän erittäin hyvin linja-autoliikenteen ja koko kuljetusalan huolen alan kannattavuudesta. Linja-autoalalla kustannusten nousua on jouduttu siirtämään lippuhintoihin. Se ei ole tietenkään matkustajien kannalta hyvä, mutta teidän toimintaedellytysten vuoksi välttämätöntä.
Realistina joudun toteamaan, että ei ole näköpiirissä tilannetta, että polttoaineiden hinnat tulisivat jatkossa pysyvällä tavalla alas.

Henkilöliikennelain uudistaminen on ollut linja-autoalan piirissä aktiivinen asia jo parin vuoden ajan. Muutoksen suunta alkoi hahmottua pari vuotta sitten, kun EU:n liikenneministerineuvosto pääsi yhteisymmärrykseen palvelusopimusasetuksesta kuusi vuotta kestäneen valmistelun jälkeen. Asetuksen valmistuminen käynnisti henkilöliikennelain uudistuksen myös Suomessa. Lakia on valmisteltu viime syksystä lähtien yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, joita muutos koskee.

On avoimesti myönnettävä, että bussialan ja ministeriön käsitykset olivat varsinkin alkuvaiheessa hyvin etäällä toisistaan. Käsitykseni mukaan näkemykset ovat valmistelun edetessä selkeytyneet ja lähentyneet. Toivon yhteistyössä päästävän niin pitkälle, että eduskuntaan voidaan viedä pääasioiden osalta yksimielinen esitys. Olen varma siitä, että linja-autoväellä ja liikenne- ja viestintäministeriöllä on yhteiset tavoitteet bussiliikenteen turvaamisesta.
Jos on yhteiset tavoitteet, silloin on löydettävä myös yhteiset keinot eli lakipykälät.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan noin puolentoista vuoden kuluttua. Tässä vaiheessa huomio kohdistuu erityisesti siihen, miten pystymme huolehtimaan muutosvaiheen vakaudesta ja ennustettavuudesta.

Joukkoliikenteen tärkein tekijä on matkustaja. Olemme onnistuneet, jos matkustaja voi havaita myönteisiä muutoksia käyttämässään palvelussa.

Lainsäädännön muutoksesta huolimatta matkustaja saa käyttöönsä tutun bussin, joka liikennöi vanhalla reitillä ratissa sama kuljettaja kuin ennenkin.
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada yrittäjät luomaan uusia malleja ja toimintatapoja, joilla asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty linjauksia henkilöliikennelain valmistelun perustaksi. Linjaukset liittyvät lain ydinkysymyksiin, erityisesti liikenteen järjestämistapaan, toimivaltaisiin viranomaisiin ja yleisellä tasolla myös valtion rahoitukseen.

Myös pienten ja keskisuurten linja-autoyritysten toimintaedellytykset pitää turvata tarveharkintaisesta lupajärjestelmästä luovuttaessa. Parhaiten tämä voi tapahtua hyödyntämällä palvelusopimusasetuksen siirtymäaikaa ja soveltamalla käyttöoikeussopimuksia, jotka muistuttavat monella tapaa nykyisiä linjaliikennelupia.

Jatkovalmistelun linjaukset liikenteen järjestämistavan osalta ovat seuraavat:

Jatkovalmistelussa tavoitteena on, että palvelusopimusasetusta sovelletaan laajasti kaupunkiliikenteeseen, maaseutuliikenteeseen sekä alueelliseen ja seudulliseen liikenteeseen. Näin sen vuoksi, että lähimmäksi nykyistä linjaliikennelupiin perustuvaa mallia päästään soveltamalla palvelusopimusasetusta.

Asetuksen siirtymäajalla nykyiset linjaliikenneluvat muutetaan asetuksen mukaisiksi sopimuksiksi ja täydentävät palvelut ostetaan nykyiseen tapaan.
Siirtymäajan kuluessa siirrytään vaiheittain laajempia maantieteellisiä liikennekokonaisuuksia käsittäviin sopimuksiin ja niiden kilpailutukseen, erityisesti kaupunkiseuduilla.

Kansallisella lailla säänneltävää markkinaehtoista mallia sovelletaan lähinnä kaukoliikenteeseen. Tässä liikenteessä ei saa lainkaan soveltaa kilpailunrajoituksia, mutta järjestelmän vakautta ja ennustettavuutta voidaan parantaa soveltamalla komission hyväksymää minimisääntelyä, joka sisältää seuraavia elementtejä: lupavaatimus, ammattiin pääsyä ja kalustoa koskevat vaatimukset, kuluttajansuoja, liikennöinnin vähimmäisaika, vakuuden vaatiminen sekä ruuhkautuvia terminaaleja mahdollisesti koskevat rajoitukset.

Lain valmistelu jatkuu nyt pykälien ja perustelujen kirjoittamisella.
Lausunnolle lakiluonnoksen on tarkoitus lähteä vuoden lopulla. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle ensi vuoden keväällä. Valmistelun aikana ministeriön yhteistyö toimialan ja toimivaltaisten viranomaisten kesken jatkuu.

Muutokset eivät juuri koskaan ole helppoja. Linja-autoliikenteen yrittäjät ovat 1920-luvulta lähtien kohdanneet muutoksia. Kilpailun lisääntyminen kuuluu yrittäjyyteen. Matkustajan kannalta palvelun varmuus ja laatu ovat ne keskeisimmät asiat. Matkustajan palvelujen kehittäminen johtaa myös yritysten kehittymiseen.

Vielä näin lopuksi haluan nostaa esille linja-autoalan vahvan yrittäjyysperinteen. Yrittäjyyden edellytykset toimialasta riippumatta ovat kansantalouden kivijalka. Niiden parantamiseen hallitus on sitoutunut ohjelmassaan. Suomalainen bussiliikenne perustuu paljolti perheyrittäjyyteen, jossa on oltava elintilaa eri kokoisille yrityksille. Yli 300 yrityksen ylläpitämä, maanlaajuinen reittiverkosto kattaa päivittäin noin 70 000 kilometriä, palvelee vuosittain noin 350 miljoonaa matkustajaa ja tarjoaa työpaikkoja noin 11 000 ihmiselle. Nämä ovat merkittäviä ja vaikuttavia lukuja.

Valtiovallan puolesta haluan kiittää teitä, hyvät linja-autoalan yrittäjät, panoksestanne suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen.

Näillä sanoin esitän valtiovallan tervehdyksen ja menestyksen toivotuksen kaikille bussiyrityksille ja 80-vuotiaalle Linja-autoliitolle!