Linja-autoliitto ja liikenne- ja viestintäministeriö LVM ovat aivan eri linjoilla Suomen linja-autoliikenteen järjestämistavasta tulevaisuudessa. Linja-autoliitto puolustaa nykyistä lipputuloihin perustuvaa mallia, kun taas LVM siirtäisi joukkoliikenteen lyhyen siirtymävaiheen jälkeen kilpailutettavaksi. Lisää julkista tukea joukkoliikenteen järjestämiseksi ei ole luvassa .

LVM ajaa EU:n komission Palvelusopimusasetuksen varjolla sellaista Joukkoliikennelakia, jonka käyttöönotto tulee Linja-autoliiton mukaan romuttamaan nykyisen yritysaloitteisen joukkoliikenteen järjestelmän. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Suomessa linjaliikenteessä toimivista bussiyhtiöistä valtaosa voi joutua laittamaan lapun luukulle. Jäljelle jäisi muutama suuryhtiö. Samanlaisesta kehityksestä on jo kokemusta Ruotsista ja Tanskasta.

Poliittinen tahto on osapuolilla yhteinen, mutta keinot hyvin erilaiset. Molemmat tahot ovat yksimielisiä siitä, että joukkoliikenne tarvitsee lisää julkista tukea. LVM:n mallissa rahaa ei ole luvassa, mutta vastuun siirrolla kunnille arvellaan tehostettavan olemassa olevien resurssien käyttöä. Maksumiehiksi mallissa ovat joutumassa kunnat ja bussiyritykset.

Linja-autoliiton johto tyrmääkin ministeriön suunnitelmat täysin.

- Hyvää tarkoittava LVM tavoittelee uudistuksella parempaa palvelua joukkoliikenteen käyttäjille. Keinot ovat kuitenkin täysin väärät, toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo.

– LVM:n ehdottamassa mallissa bussiyhtiö saisi tulonsa kolmannelta taholta eikä lipputuloista. Silloin matkustajalla ei olisi enää mitään merkitystä. Kustannukset liikennesuunnittelusta, hallinnosta, aikatauluinformaatiosta, matkalippujen myynnistä, tiedottamisesta ja asemapalveluista siirtyvät yhteiskunnalle. Näillä toimilla on melkoinen hintalappu, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, Kääriäinen jatkaa.

Suomen bussiliikennejärjestelmä on Euroopan tehokkain liikennejärjestelmä. Sen julkiset tuet ovat myös Euroopan pienimmät. Bussiliikenteestä 80 prosenttia rahoitetaan tällä hetkellä lipputuloilla.

Alueelliseen kilpailuttamiseen perustuva malli ei Kääriäisen mukaan sovellu harvaan asutun maan joukkoliikenneratkaisuksi. Suomi tarvitsee asiakaslähtöistä liikennesuunnittelua ja valtakunnallista verkostoa, mutta LVM:n mallissa kokonaisuus ei ole kenenkään käsissä. Nykyisessä markkinoiden ohjaamassa mallissa bussiyhtiöt suunnittelevat joukkoliikennettä yli kunta-rajojen. Yritykset voivat myös rahoittaa haja-asutusalueiden kannattamattomat vuorot jakamalla resurssinsa joustavasti erilaisten kuljetusten kesken (koulu- ja maaseutukuljetukset, seutu-, kaupunki- ja pikavuorot).

LVM:n ehdottama malli ei ole käytössä maanlaajuisesti missään Euroopan maassa, joten sen toimivuudesta ei Kääriäisen mielestä ole takeita. Suomessa malli toimii pääkaupunkiseudulla. Kääriäinen korostaa, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ongelmat - kuljettajapula, väliin jääneet vuorot ja huono asiakaspalvelu - ovat seurausta siitä, että kuljettaja on muuttunut pelkäksi standardoidun työsuoritteen määräaikaiseksi tekijäksi.

LVM:n ehdottaa esityksessään uudeksi Joukkoliikennelaiksi mallia, joka muuttaisi bussiyritysten liikenneluvat viranomaisten määräyksellä sopimuksiksi, jotka lyhyen siirtymävaiheen jälkeen kilpailutettaisiin alueellisesti. Mikäli ehdotus saa lainvoiman, uusi Joukkoliikennelaki tulee voimaan 3.12.2009 alkaen.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, Linja-autoliitto, puh. 0400 413 007

Linja-autoliitto on vuonna 1928 perustettu yritysmuotoisen bussiliikenteen etujärjestö. Linja-autoliittoon kuuluu varsinaisina jäseninä noin 370 bussiyritystä, jotka työllistävät noin 11 000 henkilöä ja joiden omistuksessa on noin 6 000 bussia.

Palvelusopimusasetus on Euroopan Komission asetus, joka tulee voimaan Suomessa 3.12.2009. Sen kansallinen täytäntöönpano käytännössä tapahtuu uudella Joukkoliikennelailla. Palvelussopimusasetuksen keskeisen sisällön mukaan silloin kun markkinalähtöinen järjestelmä ei kykene takaamaan riittävän monilukuisia, luotettavia, korkealaatuisia tai edullisia palveluja, voidaan PSA:n sallimat keinot ottaa käyttöön.

Joukkoliikennelain valmistelutyö on käynnissä ja se on tulossa eduskuntakäsittelyyn vuonna 2009.