Linja-autoliitto on tyrmistynyt kuullessaan, että kunnat pakotetaan ottamaan kantaa uuden joukkoliikennelain sisältöön ilman tietoa lain kustannusvaikutuksista niiden talouteen ja hallintoon. Laissa ehdotetut bussijärjestelmän tuotantotapamuutokset on arvioitu asiantuntijalaskelmissa siirtävän kunnille bussiliikenteen hallinto- ja taustajärjestelmäkustannuksia noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten ”suljettujen ovien takana” valmistelema joukkoliikennelakiesitys on lähdössä jo marraskuun puolivälissä lausuntokierrokselle kuntiin vastoin hallituksen ja ministeri Vehviläisen linjauksia uudelle laille.  Noin viikko sitten julkisuuteen lähettämässään tiedotteessa ministeri Vehviläinen on luvannut perusteellisen selvityksen teettämisestä tulevan joukkoliikennelain kustannusvaikutuksista kunnille, valtiolle ja bussialalle.  Selvitystä ei ehditä kuitenkaan tehdä ennen vuodenlopussa päättyvää lausuntokierrosta.

-  Bussiala sai valmiit lakipykälät nähtäväkseen vasta eilen. Olemme ihmetelleet lain valmistelun jatkoaikataulua. Virkamiessorvin tuottamien lakipykälien sisällöstä ovat ministeri Vehviläisen 20.10 julkisuuteen saattamat, eduskunnan ja koko hallituksen tekemät linjaukset unohtuneet täysin. Hallituksen iltakoulu käsitteli valmisteilla olevaa joukkoliikennelakia 8.10. vaatien taloudellisen vaikutusarvion tekemistä, toteaa toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen.

- Kansallisen joukkoliikennelain valmisteluun olisi otettava perusteellinen aikalisä, jolloin tehdään tarvittavat taloudelliset ja juridiset selvitykset kustannusvaikutuksista kunnille, valtiolle ja bussialalle. Samoin tulisi selvittää, miten EU:n palvelusopimusasetusta aiotaan soveltaa niissä EU-maissa, joissa on samantapainen järjestelmä kuin Suomessa. Tarvitaan lisää aikaa kehittää lipputuloperusteiselle bussijärjestelmälle toimintamalli, joka palvelee parhaiten kuluttajaa, on yhteiskuntataloudellisesti edullinen ja motivoi yrityksiä kehittämään palvelujaan asiakaslähtöisesti.  LVM:n virkamiesten uudessa laissa ehdottama malli tuotantojärjestelmäksi johtaa bussimatkustuksen tukipalvelujen siirtymiseen yhteiskunnan rahoitettavaksi, hallinnon lisääntymiseen ja bussiyritysten muuttumista palvelun tuottajaksi liikenteen tilaajalle. Nykyisessä mallissa matkustaja on ollut tärkein. Malli johtaa väistämättä myös pienten ja keskisuurten yritysten häviämiseen linjaliikennemarkkinoilta ja kuljettajien joutumista pätkätyöläisiksi, Kääriäinen jatkaa.   

Kääriäisen mukaan tulevan joukkoliikennelain sisältö pitäisi nivoa

ministeri Vehviläisen syyskuussa käynnistämään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan ja lain valmistelua tulisi jatkaa tiiviissä yhteistyössä bussialan kanssa, kuten ministeri Vehviläinenkin on toivonut.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, Linja-autoliitto, puh. 0400 413 007

 

Palvelusopimusasetus (PSA) on Euroopan Komission asetus, joka tulee voimaan Suomessa 3.12.2009. Sen kansallinen täytäntöönpano käytännössä tapahtuu uudella joukkoliikennelailla. Palvelussopimusasetuksen keskeinen lähtökohta on, että joukkoliikennepalveluista mahdollisimman paljon tuotetaan markkinaehtoisesti. Vasta silloin kun markkinalähtöinen järjestelmä ei kykene takaamaan riittävän monilukuisia, luotettavia, korkealaatuisia tai edullisia palveluja, voidaan PSA:n sallimat työkalut kansallisesti ottaa käyttöön.