LVM:n virkamiehet ovat uutta joukkoliikennelakia naamiona käyttäen valmistelleet kokonaan uutta bussiliikennejärjestelmää Suomeen vedoten EU-maissa 3.12.2009 voimaantulevan palvelusopimusasetuksen (PSA) säädöksiin. PSA tulee voimaan, mutta se ei edellytä merkittäviä muutoksia suomalaiseen bussijärjestelmään ja henkilöliikennelakiin. PSA -korttia heiluttaen ollaan nyt luomassa aivan uutta liikennejärjestelmää, jossa päinvastoin kuin nykytilanteessa markkinat suljetaan yritysten keskinäiseltä kilpailulta pitkähköksi ajaksi kerrallaan. Kun viranomainen kilpailuttaa alueellisesti liikenteet isoissa kokonaisuuksissa, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole mitään tekoa tässä pelissä. Alueellisen yksinoikeuden liikennöintiin saa tarjouskilpailun voittaja. Suomalaisille linjaliikennemarkkinoille jää näin ollen muutama iso yritys, joka nauttii täydellistä alueellisen yksinoikeuden suojaa. Samalla sadoilta pienyrityksiltä poistetaan toimintaedellytykset kokonaan.

- Puhtaasti pääkaupunginseudun sopimusliikenteessä toimivat yritykset ovat peränneet mahdollisuuksia laajentaa toimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Nykyisen lain mukaan laajeneminen on mahdollista reittiliikennelupaa hakemalla. Miksi he eivät halua kilpailla nykyisessä järjestelmässä, jossa yritykset kantavat ajamastaan liikenteestä taloudellisen riskin? He haluavat tulla muualle maahan mallilla, jossa yhteiskunta turvaa yksinoikeuden liikennöintiin aina sopimuskauden ajan, toteaa toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta.  

- Virkamiehet ovat markkinoineet yhteiskuntavetoista järjestelmää ihannemallina, joka säästää kustannuksia. Asia on täysin päinvastainen. Kun koko Suomen linjaliikennemarkkinoille on syntynyt muutaman ison yrityksen alueellinen monopoli, hinnat tarjouskilpailuissa lähtevät nousuun.  Liikenteen tilaaja vastaa asiakaspalautteista. Liikennöitsijä selviää sadoistakin ajamattomista vuoroista kuukaudessa pelkillä sopimussakoilla. Yrittäjävetoisessa järjestelmässä sen sijaan yhtään vuoroa ei voi jättää ajamatta, koska matkustaja maksaa toiminnan ja kilpailu on jatkuvaa.  Yhteiskuntavetoisen bussijärjestelmän epäkohdista johtuen mm. Ruotsissa ollaan takaisin siirtymässä yrittäjävetoiseen malliin.    

Kääriäisen mukaan liikenteen yhteiskunnan haltuunotto ja bussiyritysrakenteen monopolisoituminen merkitsee tuhansien kuljettajien pätkätöitä. Maksumiehiksi tuotantotapamuutokseen haetaan kuntia, joille on tulossa 100 miljoonan euron lisälasku vuodessa uusien kilpailuttamisorganisaatioiden perustamisesta ja matkustamisen tukipalvelujen siirtymisestä viranomaisille. Mistähän löytyvät maksumiehet uuden järjestelmän rahoittamiselle nykyisessä taloustaantumassa? Nykymalli on yhteiskunnalle erittäin edullinen – edullisin koko Euroopassa.  Valtio ja kunnat maksavat vain matkalippujen hinnan alennuksista ja ostavat palvelutasoa täydentämään vuoroja, jotka eivät synny lipputuloperusteisesti.    

Tuotantotavan muutosta virkamiehet kaavailevat nopealla aikataululla. Kun 18 kuukauden irtisanomisaika nykyisiin linjaliikennelupiin alkaa joulukuussa 2009, voisi liikennettä siirtyä yhteiskunnan haltuun nopeimmillaan jopa 2011 puolivälissä.

Ihmettelen, eikö bussiyrityksillä ole tässä tilanteessa mitään suojaa pitkäjänteiselle toiminnalle. Yrityksillähän on toiminnan vakuudeksi määräaikaiset liikenneluvat, joiden arvon viranomaiset ovat napin painalluksella kyseenalaistamassa. Pitkäjänteisen liikenteen hoitoon on investoitu varikko, kalusto ja koulutettu henkilöstö, Kääriäinen jatkaa.    

Kääriäinen ei usko maan hallituksen antavan sellaista esitystä joukkoliikennelaiksi, jolla keinotekoisin ja tarkoitushakuisin perustein bussiliikenne otettaisiin yhteiskunnan haltuun tällaisessa taloustaantumassa. Lakiesitys on menossa eduskuntaan ennen kesää.

- Lain valmisteluun tarvitaan nyt lisäaikaa. Mikään poliittinen taho ei ole ilmaissut halua nykytyyppisen yritysvetoisen bussijärjestelmän muutokseen yhteiskuntavetoiseksi, saatikka pääosin perheyritysvetoisten bussiyritysten alas ajamiseen. Eduskunta on päinvastoin useaan kertaan linjannut, että yhteiskunnalle edullinen linjaliikenteen nykymuotoinen lupajärjestelmä sekä edulliset kaupunki- ja seutuliput on turvattava jatkossakin.

 

- Tämänhetkisessä lakiluonnoksessa on liian paljon ristiriitaisuuksia ja kiistanalaisia virkamiesten tulkintoja. Niiden oikeellisuus tulee selvittää. Siksi lisäaika valmisteluun on ehdottoman tarpeen.

Uskon, että jatkamalla rauhassa lain valmistelua yhdessä ministeriön kanssa, saadaan uudesta joukkoliikennelaista sellainen, joka palvelee parhaiten matkustajia, on yhteiskunnalle edullinen ja turvaa yritysaloitteisen bussiliikenteen Suomessa jatkossakin, Heikki Kääriäinen sanoo.       

Virkamiesvalmistelussa olevaan joukkoliikennelakiesitykseen ei liikenneministeri Anu Vehviläinen ole ottanut vielä poliittista kantaa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, puh. 0400 413007