Viranomaisvetoinen joukkoliikennejärjestelmä aiheuttaa kunnille moninkertaiset kustannukset nykyiseen

Useilla kaupunkiseuduilla suunnitteilla olevat yhteiskuntavetoiset
liikenteen kilpailuttamismallit ovat alueen veronmaksajille kalliita. Lisäksi ratkaisuissa etäännytään liikaa asiakkaista.

Viranomaisvetoiset bussiliikenteen hoitomallit ovat valtiolle ja yksittäisille kunnille yrittäjälähtöistä ratkaisua moninkertaisesti kalliimpia ja vaativat julkista rahaa nielevän suunnittelu- ja hallintobyrokratian merkittävää lisäämistä, ilman että matkustajat hyötyisivät siitä palvelutason paranemisena ja lipun hintojen alenemisena .

Joulukuussa 2009 voimaantulleessa joukkoliikennelaissa on meneillään siirtymäaika Toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät alueelleen joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla arvioidaan, pystytäänkö nykyisellä palvelulähtöisellä ja kustannustehokkaalla bussiliikenteen hoitotavalla aikaansaamaan tavoiteltava palvelutaso myös jatkossa.

Bussiliikenteen hoitamiseksi on tarjolla eri malleja. Markkinaehtoinen malli (ns. ME-malli) perustuu yrittäjälähtöisyyteen ja yritysriskiin. Vaihtoehtoiset mallit (ns. PSA-mallit) tarkoittavat malleja, jotka mahdollistavat bussiliikenteen järjestämisen alueellisesti joko tilaaja-tuottaja-pohjaisesti viranomaisen suunnittelemana tai käyttämällä kilpailutettua tai suorahankintana tehtävää käyttöoikeussopimusta.

- Kuntatalouden rahan niukkuuden tietäen päättäjien on arvioitava perusteellisesti bussiliikenteen eri hoitomallien edut ja haitat sekä kustannusvaikutukset. Palvelutasomäärittelyt on laadittava realistisella tavalla. Tavoitteena on oltava todelliseen kysyntään perustuva bussiliikenne, johon rahat riittävät ja johon voidaan yhdessä sitoutua, sanoo toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta.

Kääriäisen mukaan suomalainen bussijärjestelmä on Euroopan kustannustehokkain. 80 % bussiliikenteen tarjonnasta hoidetaan tänä päivänä lipputuloilla. Kunnat saavat asukkailleen kattavan palvelutason erittäin pienin julkisin varoin. Esimerkiksi Lahdessa kaupunki käyttää asukkaidensa matkalippujen hinnan alentamiseen rahaa vain alle 30 euroa/asukas. Pääkaupunkiseudun tilaaja-tuottajaorganisaatiossa vastaava luku on yli 200 euroa/asukas.

- Jos kaupunkiseudut päättävät muuttaa bussiliikenteen viranomaisvetoiseksi kilpailuttamisjärjestelmäksi, bussiliikenteen järjestämiseen tarvittava hintalappu moninkertaistuu. Kuntien kustannukset lisääntyisivät paitsi kasvavan hallinnon myötä myös siksi, että kunnille nykyisin maksuttomat aikataulu-, lippu- ja asemapalvelut siirtyisivät julkisen vallan maksettaviksi. Myös valtakunnallinen bussiverkosto sirpaloituisi ja koteloituisi seudullisiksi ratkaisuiksi, Kääriäinen jatkaa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, Linja-autoliitto, 0400 413 007
puheenjohtaja Matti Vainio, 0400 535 335