Bussiverkosto rapautuu rajua vauhtia- nyt jo 13 miljoonan rahoitusvaje

 
Joukkoliikenteen julkinen rahoitus on vähentynyt koko 2000-luvun ajan samalla kun bussiliikenteen tuotantokustannukset ovat nousseet. Tämä on johtanut vuorotarjonnan kiihtyvään supistamiseen ja lipun hinnan korotuksiin myös säännöllisille työmatkalaisille.
 
Riskinä on, että verkosto rapautuu entisestään, jos lisärahoitusta ei ole ohjattavissa palvelutasoa ylläpitäviin liikenteen ostoihin. Koko maassa bussiliikenteen määrärahatarpeeksi on arvioitu vähintään 54 miljoonaa euroa, kun valtion tämän vuoden budjettiin on varattu noin 41 miljoonaa. Määräraha on kiintiöity yhdeksälle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ELYlle.
 
- Nyt tarvittaisiin nopeasti vähintään 13 miljoonan euron lisäbudjetti alueellisen joukkoliikenteen säilymiseksi. Ellei lisärahoitusta voida järjestää, rapauttavat rajut vuorojen supistukset bussiverkostoa myös jo eteläisessä Suomessa, toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta sanoo .
 
Joukkoliikennemäärärahasta osa käytetään seutulippujen asiakashinnan alentamiseen. Taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevien kuntien maksuosuudet ovat kivunneet huimasti, kun valtion maksuosuudet seutulipuissa vuonna 2010 ovat laskeneet 48 %:sta jo noin 30 %iin.     
 
Kääriäisen mukaan bussiliikenteen olemassaoloa vähin julkisin varoin pidetään itsestäänselvyytenä. On välttämätöntä saada tuntuva lisäsatsaus joukkoliikennerahoitukseen. Sen on oltava myös vuosittaista budjettikautta pitkäjänteisempää eli koko hallituskauden tiedossa olevaa. Vain siten bussiliikennettä yhdessä kuntien kanssa voidaan suunnitella ja ylläpitää pitkäjänteisemmin.
 
Joukkoliikenteen rahoitus on Suomessa Euroopan alhaisimpia.
 
- Jos bussiliikenteen verotusta ja veronluonteisia maksuja alennettaisiin, saataisiin silläkin jo vähennettyä rahoitusvajetta. Jos taas verorahoja ohjattaisiin nykyistä enemmän lipunhintojen alentamiseen, palautuisi rahaa valtiolle työmatkoista tehtävien verovähennysten pienetessä, Kääriäinen jatkaa.   
 
 
                    Lisätietoja: toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, puh. 0400 413007