Linja-autoliiton puheenjohtajan, toimitusjohtaja Matti Vainion puhe Linja-autoliiton liittokokouksen avajaistilaisuudessa Lahden Sibeliustalossa 14.6.2011 klo 10

Arvoisa pääjohtaja, hyvät liittokokousedustajat!

Vuosittaisessa liittokokouksessamme on tapana arvioida mennyttä toimintavuotta, tulevaisuutta sekä päättäjien ja bussielinkeinon yhteistyötä.

Toimintavuoden merkittävin asia on edelleen ollut joulukuussa 2009 voimaantulleen joukkoliikennelain soveltaminen.

Keskeisimmän viranomaisen, Liikenneviraston ja bussitoimialan kesken on vallinnut hyvä yhteistyö monissa lain toimeenpanoa koskevissa asioissa. Näistä esimerkkeinä ovat Liikenneviraston ja Linja-autoliiton yhteinen jälkilaskelmaohjeistus sekä elokuun alussa voimaantulevat korotukset seutulippukorvauksiin.

Liikenneviraston tehtävänä on olla johtava joukkoliikenteen asiantuntija, joka vastaa toimivaltaisten viranomaisten valtakunnallisesta ohjauksesta ja joukkoliikenteen rahoituksesta. Bussiala toivookin, että joukkoliikennetehtävät nykyistä selvemmin siirtyisivät liikenneministeriöstä Liikennevirastolle.

Meneillään oleva siirtymäkauden taival on sisältänyt melkoisen määrän erilaisia kipupisteitä. Hiertymistä ja rakoista puhumattakaan.

ELY -viranomaisten tekemät muutamat reittiliikennelupapäätökset vastoin siirtymäajan sopimusten vahvaa suojaa ovat kuohuttaneet alaa ja synnyttäneet pelon koko bussijärjestelmän romuttumisesta. On selvää, että reittiliikennelupien myöntämiseen tarvitaan pelisäännöt. Jos sääntöjä ei saada aikaan, on olemassa riski, että laintulkinnat määritellään eri oikeusasteissa. Reittiliikennelupien myöntämisperiaatteista on neuvoteltu ahkerasti Liikenneministeriön kanssa ja ne ovat edenneet positiiviseen suuntaan. Valmistelussa oleva ohjeistus ei kuitenkaan vielä kaikilta osin tyydytä bussialaa ja neuvotteluja siitä jatketaan ylijohtaja Minna Kivimäen johdolla.

Tulevaisuuden kannalta merkittävä asia on ns yleisen säännön tarve. Reittiliikenteellä ei ole mahdollisuutta toimia ensisijaisena liikenteenhoitotapana, elleivät seutu-, ja muut tuetut liput kelpaa maksuvälineenä. Markkinaehtoiselle liikenteelle on annettava aito mahdollisuus näyttää, millaisen palvelutason se tuottaa. Tämän jälkeen päättäjät voivat todeta, onko palvelutasoa tarpeen täydentää liikenteen ostoin tai tarvitaanko lisäostoja lainkaan. Yleisen säännön saamiseksi on liitossa jo tehty paljon taustatyötä. Nyt siihen vaikutetaan aktiivisesti sekä liikenneministeriön että uuden eduskunnan kautta. Kaikissa tapaamisissa asialistojen ehdottomana ykkösteemana on yleisen säännön voimaansaattaminen.

Palvelutasomäärittelyjen on määrä valmistua eri alueilla vuoden loppuun mennessä. Jo nyt on havaittavissa, että alan pelko kustannusarvioiden puuttumisesta tai ainakin suurista puutteellisuuksista on käymässä toteen. Palvelutasojen ohessa uusia kaupunkiseutuorganisaatioita on valmisteltu monella alueella varsin suljetuissa kabineteissa. Salamyhkäisissä kabinettikokouksissa nähdään ainoana vaihtoehtona joku kilpailutettu liikenteenhoitomalli välittämättä yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista. Kasvavia kustannuksia ei osata eikä haluta näyttää kuntahallinnoille Markkinaehtoiseen hoitomalliin ei uskota, koska siitä ei tiedetä riittävästi.

Kokemukset suurilta kaupunkiseuduilta osoittavat, että yhteiskuntavetoiset kilpailuttamismallit käyvät alueen veronmaksajille hyvin kalliiksi ja etääntyvät liiaksi asiakkaista, palvelun käyttäjistä. Nämä - suurten kaupunkiseutujen järjestämistavat - toimivat kuitenkin nyt muille kaupunkiseuduille kopioitavina malleina.

Arvoisat kuulijat

Alan joukkovoimaa tiedon jakamisessa ja vaikuttamisessa tarvitaan. Linja-autoliitolla on jäsentensä myötävaikutuksella merkittävästi vaikuttamisvoimaa. Siitä on monta näyttöä jo joukkoliikennelain valmisteluvaiheista. Myös Helsingin alueella HSL:n laajentuminen kehyskuntiin saatiin pysähtymään liiton aktiivisella vaikuttamisella luottamusmiespäättäjiin.

Kuntien poliitikkopäättäjille on saatava tietoa joukkoliikennelain mahdollistamista yritysaloitteista liikenteen hoitotavoista. Päättäjille on korostettava, kuinka edullisesti kunta tänä päivänä saa joukkoliikenteen. Heille on kerrottava, mitä lisääntyvä hallintobyrokratia tulisi maksamaan- ilman että matkustaja saa siitä hyötyjä. Viranomaisvetoisen järjestelmän hinta kohoaisi runsaasti myös sen takia, että nykyisin yhteiskunnalle maksuttomat tukipalvelut siirtyisivät yhteiskunnan maksettaviksi, bussiverkosto sirpaloituisi ja koteloituisi seudullisiksi ratkaisuiksi. Toivoa sopii, että kuntatalouden rahan niukkuus tuo ripauksen realismia päättäjille ja ymmärrystä markkinaehtoisen hoitomallin yhteiskuntataloudellisista eduista.

Kuten puheestani on käynyt ilmi, uhkakuvat viranomaisvetoiseen järjestelmään siirtymisestä nostavat kuiteinkin taas entistä vahvemmin päätään. ”Ammuksia” vaikuttamiseen onkin lisättävä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Liiton hallitus teki tammikuussa päätöksen alkuvuoden 2011 rahallisesta lisäpanostuksesta vaikuttamistoiminnan tueksi tarvittavaan viestintään. Rahoituksella voitiin käynnistää viestintäsuunnitelman tekeminen ja mahdollistettiin lisää vaikuttamistoimenpiteitä päättäjiin ja mediaan. Toivon, että pian alkava liittokokous hyväksyy alalle elintärkeän viestinnän rahallisen lisäpanostuksen myös loppuvuodelle 2011 sekä seuraavalle vuodelle 2012.

Kaikista uhkakuvista huolimatta haluan uskoa siihen, että yhteisellä vaikuttamisella bussijärjestelmän kehittämiseen matkustajan parhaaksi johtaa lopulta tavoiteltuun maaliin, hallittuun siirtymiseen uusiin liikenteenhoitotapoihin. Samalla kun bussiyrittäjillä palautuu usko liiketoiminnan jatkumiseen, investointimahdollisuuksiin ja kehittämiseen.

Hyvät kuulijat!

Pitkään jatkuneen taantuman ja kylmän lumitalven johdosta on bussimatkustus lähes kaikissa liikennetyypeissä lähtenyt loppuvuodesta 2010 kasvuun. Hyvä näin. Huonoa on se, että polttoaineen merkittävästi kohonnut hinta on syönyt matkustuksen kasvun myönteisiä vaikutuksia. Lippujen hintoja jouduttiin korottamaan toukokuun alussa. Uusilta hinnan korotuksilta ei voitane välttyä loppuvuonnakaan, kun polttoaineen hinta ja mm. alkolukkosäännökset tuovat lähikuukausina lisää kustannusrasitteita yrityksille.

Tuloihin keskeisesti vaikuttavan taksarakenteen uudistus on myös liiton hallinnossa parhaillaan pohdittavana. Suurten kustannuspaineiden alla on mietittävä koululaisliikenteen taksarakenteen uudistamista ja alennusten myöntämisperusteita laajemminkin.

Toimintavuoteen on sisältynyt myös monia sisäisiä kehittämisasioita.
Matkahuollon palvelupalkkiorakennetta uudistettiin ja uudet sopimukset ovat allekirjoitettuina – joitain vielä puuttuvia lukuun ottamatta. Palkkiorakenneuudistus oli monestakin syystä ehdottaman tarpeellinen, vaikka sen läpivieminen ymmärrettävästi kestikin oman aikansa.

Hyvät liittokokousosanottajat!

Linja-autoliitto on nyt entistä vahvempi edunvalvonta ja vaikuttamisorganisaatio. Vuoden 2012 alusta liiton jäseniksi tulevat Nobina ja Helsingin Bussiliikenne. Paikallisliikenneliitto muuttuu liikenteen tilaajien organisaatioksi ja järjestörakenne selkiytyy nyt tapahtuvan muutoksen myötä myös viranomaisiin päin. Linja-autoliiton asema vahvistuu yritysten edunvalvontajärjestönä.

Linja-autoliiton strategiassa todetaan, että eri kokoisilla jäsenyrityksillä on oltava mahdollisuus toteuttaa tervettä liiketoimintaa. Jäsenyritysten erilaiset liiketoiminnat ja niihin liittyvät edunvalvontatarpeet huomioidaan jo kuluvana vuonna entistä paremmin liiton edunvalvonnassa. Tästä esimerkkeinä ovat pikkubussityöryhmän perustaminen, asiamiehen palkkaaminen sopimusliikenteen edunvalvontaan sekä bussimatkailun kehittäminen.

Toivotan kaikki liittokokoukseen osallistujat ja näytteilleasettajat sydämellisesti tervetulleiksi Lahteen. Bussiala on kolmen päivän ajan näkyvästi esillä kauniin Sibeliustalon ympäröimänä. Toivoa sopii, että bussinäyttely ja mediajulkisuus tuo bussialaa myönteisellä tavalla kuluttajien ja päättäjien tietoisuuteen. Liittokokous on paikka, jossa yrittäjät, yritysten henkilöstö, näytteilleasettajat ja sidosryhmät kohtaavat toisensa. Täällä vahvistetaan uskoa bussialan yrittäjyyteen ja vaalitaan hyvää yhteishenkeä eri toimijoiden kesken.

Parhaat kiitokset Linja-autoliiton Sisä-Suomen osastolle liittokokouksen isännyydestä ja tapahtuman hienoista järjestelyistä!

Kokous-ja näyttelypäivän päätteeksi Messilässä on luvassa vielä melkoinen jytky. Illan teemana siellä on ”Linjurijytkyt”.

Olkaa kaikki tervetulleita !