Kilpailuviraston tutkimuksesta selkeyttä menettelytapoihin
Helsingin Sanomat uutisoi 6.9. Kilpailuviraston tekemästä tarkastuksesta Linja-autoliiton ja
Matkahuollon toimistoihin. Tarkastuksen perusteissa viitataan mm. kilpailurajoituslain neljänteen
ja kuudenteen pykälään.
Kysymys on uuden joukkoliikennelain ja kilpailurajoituslain keskinäisestä suhteesta, mm.
siitä, missä määrin yritykset voivat tehdä keskinäistä yhteistyötä. Uuden joukkoliikennelain
mukaan liikenteenharjoittajien yhteistyö on tietyin edellytyksin sallittua.
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäisen mukaan syntynyt tilanne johtuu siitä, että uuden joukkoliikennelain sääntely on vielä kesken. Liikenneministeriö ei ole laatinut asetusta tai yhtenäistä ohjeistusta lain toimeenpanosta. Tämä on johtanut vielä selkiytymättömään käytäntöön mm. uusien reittiliikennelupien myöntämisperiaatteissa ja julkisesti tuettujen lippujen kelpoisuudessa. Useita valituksia reittilupiin liittyen on parhaillaan käsiteltävinä hallinto-oikeudessa.
– Ongelmaksi on muodostunut, että liikenneministeriön yksittäiset virkamiehet antavat
yhtenäisten ohjeistuksen puuttuessa henkilökohtaisiin näkemyksiin perustuvia suullisia ohjeita
aluetasolla lakia soveltaville viranomaisille. Eduskunnan liikennevaliokunta on keväällä lähettänyt
asiasta kirjeen liikenneministerille. Siinä valiokunta korostaa, että reittiliikennelupia
koskevalla käytännön ohjeistuksella ja suosituksilla tulee varmistaa joukkoliikennelain
soveltaminen riittävän yhtenäisesti ja sääntelyn tarkoitusta vastaavalla tavalla, Kääriäinen
toteaa.
Kääriäinen toivoo, että Kilpailuviraston selvitys tuo selkeyttä siihen, mikä on
joukkoliikennelain ja kilpailurajoituslain keskinäinen suhde. Sekä Linja-autoliitto että sen
omistama Matkahuolto pitävät selvitystä tarpeellisena, jotta eri lainsäädäntöjen keskinäinen
merkitys selkeytyisi.