Hyvät liittokokousedustajat, hyvät kunniajäsenet !

Jälleen on yksi toimintavuosi siirtymässä historiaan.

Mennyttä toimintavuotta on hallinnut joukkoliikennelain erittäin sekava soveltaminen.

Lain tulkintoihin on haettu monissa tapauksissa ratkaisuja myös oikeusteitse, vaikka siirtymäaika liikennöintisopimusten suojineen piti olla voimassa vähintään heinäkuun 1. päivään 2014 saakka.

Lain tulkintojen sekavuuteen liikenneministeriö haki syksyllä ratkaisua asettamalla linja-autotyöryhmän pohtimaan pelisääntöjä ja tulevaisuuden linjauksia.  Työryhmän tehtävänä oli käsitellä erityisesti markkinaehtoisen reittiliikenteen toimintaedellytyksiä ja kaupunki- ja seutulippujen kelpoisuutta bussiliikenteen eri järjestämismalleissa. Työryhmän piti myös selventää reittilupien myöntämiseen liittyvää ohjeistusta .

 

Työryhmän työ saatiin käyntiin marraskuussa, 2 kuukautta syyskuisen asettamispäätöksen jälkeen. Työryhmään koottiin jäseniksi virkamiesvetoisen bussiliikenteen järjestämistavan ja suurten kaupunkien puolestapuhujien selkeä enemmistö. Linja-autoliitolle selvisi varsin pian työn käynnistyttyä, että työryhmän tarkoituksena ei todellisuudessa ollut ratkaista julkisesti tuettujen lippujen kelpoisuutta. Yleistä sääntöä tai muuta vastaavaa keinoa ei haluttu valmistella. Pelattiin mieluimmin aikaa.  Näin työryhmän virkamiesenemmistö halusi varmistaa, että markkinaehtoista reittiliikennettä ei pääsisi syntymään ainakaan alueille, missä on potentiaalisia markkinoita eli kaupunkiseuduille.

Toukokuun 10. päivä julkistetussa työryhmän raportissa esitetyt linjaukset eivät olleet Linja-autoliitolle mikään yllätys. Virkamiesjäsenten tahto tavoitellun lopputuloksen jyräämiseksi työryhmän työn kestäessä oli jo niin vahva, että liiton ja AKT:n poikkeavat näkemykset jouduttiin kirjaamaan loppuraporttiin eriävinä mielipiteinä.  Kaikkien liittokokousosanottajien tiedossa jo nyt on, että ministeriö ja Liikennevirasto ovat ajamassa ainakin 11 kaupunkiseudulle liikenteen hoitomalliksi viranomaisjärjestelmää. Kaupunkiseuduille rakennetaan omia suljettuja lippujärjestelmiä ja nykytyyppiset seutuliput lopetetaan.

Millaisia vaikutuksia työryhmän linjauksilla on tulevaisuuteen? Siitä voidaan ja pitääkin esittää ainakin realistisia arvioita:

Suurilla kaupunkiseuduilla bussiliikenne todennäköisesti järjestetään kalliilla tilaaja –tuottaja -mallilla. Kilpailuttamiseen tarvittava tilaajaorganisaatio aiheuttaa keskuskaupungille ja seutukunnille voimakkaasti kasvavia ja hallitsemattomia kustannuksia.

Kaupunkiseutujen ulkopuolella dramaattisia vaikutuksia on sekä seutulippumatkustajiin että bussivuorojen tarjontaan. Nykyisten seutulippujen katoaminen johtaa väistämättä valtakunnallisen bussiverkoston ja lippujärjestelmän hajoamiseen. Bussiliikenne kaupunkiseutujen ulkopuolella yritysten ylläpitämänä todennäköisesti vähenee merkittävästi. Linja-autoliiton jäsenistölleen tekemän tuoreen kyselyn mukaan 30 % ilmoitti supistavansa liikennetarjontaa jo lähitulevaisuudessa, jos viranomaislinjaukset toteutuvat.

Lisäkustannukset kunnille koko bussijärjestelmän haltuunotosta tulevat vuositasolla karkeankin arvion mukaan olemaan vähintään 200-300 miljoonaa euroa. Kun hintalappu on tällaisella tasolla, ei voi kuin ihmetellä idealismia - julkisen vallan kassakriisin tietäen. On jo nähtävissä, että valtio väistyy vähitellen rahoittamasta joukkoliikennettä ja laskun maksavat yksittäiset kunnat. Valtion ja kuntien välisestä rahoituksesta ei siirtymäajan jälkeen ole sovittu yhtään mitään. Herää kysymys, onko ELY-keskusten mahdollista valtion roolissa ylipäätään tehdä bussiliikenteen järjestämistavasta kuntien puolesta päätös? Päätös, johon kunnat eivät ole etukäteen sitoutuneet ja josta lankeaa kunnille ja veronmaksajille merkittävä lasku.

Keskeiset, uutta maailmaa tavoittelevat virkamiehet eivät kykene kertomaan, millä keinoin edes nykyisenkaltainen palvelutaso pyritään säilyttämään. Vaihtoehdoista kaikkein asiakaslähtöisin ja kustannustehokkain yritysaloitteinen järjestelmä halutaan kuitenkin tuhota.

Jos ja kun haluamme, että bussialalla Suomessa on useita, erilaisia toimijoita, isoja ja pieniä yrityksiä, paikallisesti vaikuttavia, valtakunnallisesti toimivia ja kansainvälisiä yrityksiä, olisi niin valtakunnallisten kuin kuntapäättäjienkin herättävä. Viranomaiset ovat ottamassa nyt itselleen tehtäviä, joihin heillä ei ole valmiuksia, osaamista, saatikka rahaa. Miksi julkinen sektori haluaa ottaa väkisin itselleen liikenteen suunnittelu yms. erityisosaamista vaativat tehtävät? Tähän saakka markkinoilla kilpailevat bussiyritykset ovat ne hoitaneet - kolmea isoimpaa kaupunkia lukuun ottamatta.  

Hyvät liittokokousosanottajat!

Synkistä, edellä kuvatuista uhkakuvista huolimatta haluan vielä uskoa, että Liikenneministeriö ja Liikennevirasto löytävät lupaamansa keinot yleisten kaupunki- ja seutulippujen kelpuuttamiseen myös markkinaehtoisessa reittiliikenteessä. Julkisesti tuettujen lippujen käyttö ei saa olla kiinni bussiliikenteen tuotantotavasta.

Osa yrityksistä on jo nyt ilmaissut alueellisille päättäjille tahtonsa hoitaa bussivuoroja markkinaehtoisesti eli vapaan kilpailun mukaisesti. Luottaen myös siihen, että lippuasiaan saadaan ratkaisu. 

Linja-autoliitolla on jäsentensä myötävaikutuksella merkittävästi vaikuttamisvoimaa.

Alan joukkovoimaa tiedon jakamisessa ja vaikuttamisessa tarvitaan entistä enemmän.

Kuntien luottamusmiespäättäjille ja päättäjiksi kuntavaaleissa hakeutuville on saatava tietoa joukkoliikennelain mahdollistamista yrittäjävetoisista liikenteen hoitotavoista.

Hyvät kuulijat!

Joukkoliikennelain sekava soveltaminen on näkynyt myös uusissa reittilupapäätöksissä. Ely-keskusten myöntämät uudet luvat siirtymäajan pelisääntöjen vastaisesti ovat johtaneet lukuisiin valituksiin. Näitä on ratkottu ja ratkotaan parhaillaankin hallinto-oikeuksissa.

Halpabussikonseptin markkinoille tulon myötä on julkisuudessa noussut esiin väite, että markkinoilla jo toimivat bussiyritykset vastustavat kilpailua. Väite ei ole mitenkään totuuden mukainen. Bussialalla on aina ollut ja tulee aina olemaan kilpailua. Kilpailu toki muuttaa muotoaan tulevaisuudessa, jos virkamiesten ajatukset liikenteen hoitomalleista toteutuvat.

Kilpailu ja kilpailuttaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Siirtymäajan liikennöintisopimuksien nojalla operoivat bussiyritykset eivät vastusta uusia tulokkaita ja kilpailua, kunhan pelisäännöt kaikille toimijoille ovat selkeät, tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.

Nyt on tilanne se, että siirtymäajan sopimuksilla liikennöivillä yrityksillä on edelleen velvoitteet hoitaa liikenne sopimuksen mukaisesti. Onpa yrittäjiä jopa estetty lopettamasta kannattamatonta liikennettä. Sen sijaan viranomaiset ovat rikkoneet sopimukseen kuuluvia oikeuksia myöntämällä lähes päällekkäisiä reittilupia voimassaolevien liikennöintisopimusten rinnalle. Harmillista on ollut myös Halpabussiyrittäjän julkisuudessa esittämät harhaanjohtavat väitteet siitä, että Matkahuolto syrjii uutta tulokasta.         

Murroksesta on jokaisen toimialan aina selvittävä. Maailma luonnollisesti muuttuu ja yritykset muuttuvat sen mukana. Toivoa vain sopii, että edes jollakin liikenneviranomaisella olisi kokonaisnäkemys bussiliikenteen tulevaisuudesta. Nykylinjauksilla eletään vielä kaoottisessa epävarmuudessa. Seurauksia ei kukaan pysty arvioimaan. Yritysten on vaikea, jopa mahdoton tehdä suunnitelmia ja miettiä liiketoimintansa kehittämistä.  Avoimia kysymyksiä ilman vastauksia siirtymäajan jälkeiseen maailmaan on liian paljon - niin yrittäjillä, kuin myös viranomaisilla.    

Käytännön arjessa bussiyritysten taloutta on rasittanut polttoaineen merkittävästi kohonnut hinta. Seutulippujen hintoihin saadaan korotus jälkijättöisesti vasta heinäkuun alussa. Polttoaineveron palautusjärjestelmään toivottiin päänavausta jo maaliskuun kehysriihessä. Mitään elvytyspakettia ei valtiontalouden säästötoimista johtuen tuolloin tehty. Vaikuttamistoimia palautusjärjestelmän aikaansaamiseksi jatketaankin heti elokuun budjettiriihessä.

Hyvät kuulijat!

Toimintavuoden myönteisiin asioihin kuuluu, että sekavista muutostuulista huolimatta olemme onnistuneet perustehtävässämme, matkustajien palvelemisessa. Pikavuoroissa, kaupungeissa sekä seutu- ja työmatkaliikenteessä matkustus on ollut sekä loppuvuonna 2011 että alkuvuonna 2012 lievässä kasvussa.  

Bussimatkailulla koko maassa on myös ilahduttavaa nostetta. Viime syksynä tehdyn bussimatkailututkimuksen mukaan bussi koetaan kiinnostavammaksi matkustusvälineeksi ryhmämatkalla. Kuluttajista lähes kaikilla kokemukset bussimatkailusta ovat vastanneet odotuksia ja neljäsosalla vastanneista odotukset ovat jopa ylittyneet.

Helsingin matkailuliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi on tehty paikallispäättäjien kanssa viime kuukausina paljon töitä. Vaikka tulokset riittävistä pysäköintipaikoista ja tilausbussien sujuvasta liikennöinnistä näkyvät hitaasti, asiat kuitenkin etenevät kaupungin virkamieskoneistossa. Tilausliikenteen pullon kaulat ovat nyt päättäjien tiedossa. Helsingin tavoitteena on moninkertaistaa matkailijamääräänsä tulevaisuudessa ja bussit ovat tärkeässä roolissa kaupungin matkailustrategiassa.   

Myönteistä on ollut todeta myös kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen vastuullinen ja tavoitteellinen läpivienti bussialan yrityksissä. Kun koulutuksen sisällöt valitaan kunkin yrityksen ja kuljettajien henkilökohtaisten osaamistarpeiden mukaisesti, saavat osanottajat koulutuspäivistä toivotun hyödyn.  

Hyvät liittokokousosanottajat!

Linja-autoliiton jäsenyritysten erilaiset liiketoiminnat ja niihin liittyvät edunvalvontatarpeet on pyritty huomioimaan entistä paremmin nyt ja jatkossa myös liiton edunvalvonnassa. Tästä esimerkkeinä ovat pikkubussityöryhmän käynnistyminen, asiamiehen palkkaaminen sopimusliikenteen edunvalvontaan sekä bussimatkailun toimintaedellytyksiin panostaminen - edellä kerrotun mukaisesti.      

Vain jäsenistön yhteisesti hyväksymillä edunvalvontatavoitteilla ja yhtenäisyydellä – liiketoimintojen erilaisuuksista huolimatta - olemme vahvoja. Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Ja lopuksi:

Haluan toivottaa kaikki liittokokoukseen osallistujat ja näytteilleasettajat sydämellisesti tervetulleiksi Tahkolle! Bussiala on kolmen päivän ajan näkyvästi esillä kauniin savolaisen luonnon ympäröimänä. Liittokokous ja siihen liittyvä näyttely on bussialan yrityksille ja näytteilleasettajille jokavuotinen tärkeä tapahtuma.

Tänä vuonna Tahkolla bussialan perheyrittäjyys korostuu erityisellä tavalla. Lapsilla on päivien aikana omaa oheisohjelmaa.  Alalta jo vetäytyneet tapaavat toisensa heille järjestetyssä tilaisuudessa. Linja-autoliiton 84. liittokokouksessa bussiyrittäjyyden sukupolvet kohtaavat näin toisensa monin tavoin.

Esitän parhaat kiitokset Linja-autoliiton Itä-Suomen osastolle Tahkon liittokokouksen isännyydestä ja tapahtuman järjestelyistä!  Vaikka olemmekin Savossa, vastuuta ei siirretä kokonaan kuulijoille. Antoisia liittokokouspäiviä!