Pj. Matti Vainion puhe Linja-autoliiton liittokokouksessa Porissa 17.6.2014

Liittokokouspuhe | Julkaistu19.6.2014 16:12

Arvoisa apulaiskapunginjohtaja, hyvät jäsenyritykset!

Bussiliikenne on merkittävien ja kauaskantoisten muutosten edessä!

Ensimmäiset siirtymäajat päättyvät kahden viikon kuluttua! Keskisuuret kaupungit ovat kilpailuttaneet liikenteet ja ottavat heinäkuun alusta kokonaisuudessaan bussiliikenteen järjestämisvastuun. ELY-keskusten hankintoja on leimannut liian myöhään käynnistyneet tarjouskilpailut ja valtava rahoitusvaje ostomäärärahoissa.
    
Nyt tapahtuvat suuret järjestämistapamuutokset heijastuvat väistämättä matkustajiin. Toisin kuin liikennehallinnon avainvirkamiehet ovat muutosta poliittisille päättäjille ja julkisuudessa markkinoineet. Muutokset ovat aluekohtaisia ja näkyvät pahimmillaan lippujen kelpoisuutta koskevana hämminkinä ja vuorotarjonnan merkittävänä vähenemisenä kaupunkiseutujen ulkopuolella.  
 
Hallinnon tarjoama ratkaisu tuettujen lippujen kelpoisuuteen markkinaehtoisissa vuoroissa on ollut ns. nousukorvaus. Se on määritelty kuitenkin niin alhaiseksi, että vuoron ylläpitäminen sillä korvaustasolla ei monillakaan alueilla ole ollut bussiyritykselle mahdollista. Seurauksena on, että markkinaehtoista liikennettä ei synny. ELY-keskuksilla, sen paremmin kuin kunnillakaan ei taas ole määrärahoja ostaa aiemmin lipputuloilla ylläpidettyjä vuoroja.

Järjestämämuutoksen ja lipputuotteiden kelpaamattomuuden seurauksena syntyy kaksi eri liikennejärjestelmää. Näin näyttää väistämättä käyvän, vaikka EU:n palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki eivät edellytä kahta erillistä linja-autoliikenteen järjestelmää. Matkustajillemme tästä väistämättä aiheutuvan ongelman vuoksi Linja-autoliitto on esittänyt päättäjille ratkaisumalleja, joilla tuetut matkaliput voitaisiin kelpuuttaa kaikissa vuoroissa liikenteen järjestämistavasta riippumatta, EU-lainsäädännön sallimalla tavalla.
Liikenneviraston suhtautuminen ratkaisumalleihin on ollut hämmästyttävä. Viraston avainhenkilöt ovat todenneet matkustajille kohdistuvan haitan ja vuorojen supistumisen olevan vain marginaalinen ongelma ja kohdistuvan vain kaupunkiseutujen ulkopuolella matkustaviin.
Kymmenet tuhannet asiakkaamme, joilta poistuu heidän työmatkaan käyttämänsä vuoro ja seutu-tai työmatkalippu, eivät meille ole marginaalinen ongelma. Marginaalinen ongelma ei asia ei ole myöskään sadoille kunnille, jotka ovat halunneet lisätä vuosien ajan asiakkaidensa matkustamista lipputukijärjestelmällä ja siten ylläpitää kustannustehokkaalla tavalla vuorotarjontaa kuntansa alueella.

Oma viestimme asiakkaiden ja päättäjien suuntaan tulossa olevasta lippukaaoksesta on selkeä: tähän tilanteeseen on ajauduttu kotimaan hallinnollisin päätöksin. EU:n tai   bussiyritysten syyksi lippujen kelpaamattomuuteen liittyviä ongelmia on turha sysätä.

Hyvät kuulijat!

Bussialan järjestämistapa-ja rahoitusmuutosta seurataan eduskunnassa yli puoluerajojen.   
Liikenne-ja viestintävaliokunta on ottanut myös poikkeuksellisen roolin ja jatkanut huhtikuussa 1,5 vuotta sitten käynnistämäänsä kuulemisprosessia. Valiokunta pyrkii kuulemismenettelyllä selvittämään, millaisiin epäkohtiin ja näkemyseroihin lain soveltamisessa on ajauduttu.

Valiokunnalle ja avainpäättäjille on tuotu esiin ELY-keskusten ja kuntien rahoitusvaje sekä liikenteen merkittävä vähentyminen, jos markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voida kanavoida julkista rahaa.  Liikennevaliokunta on kuunnellut herkällä korvalla EU-lainsäädännön mahdollistamia keinoja.
Heinäkuun alkuun mennessä minkäänlaisen ratkaisun löytäminen näyttää mahdottomalta. Nähtäväksi jää, kuinka suuri poliittinen ongelma vuorotarjonnan muutoksista ja tuettujen lippujen kelpaamattomuudesta on muodostumassa.  

Jotain myönteistä liikahdusta hallinnossa on kuitenkin viime viikkoina tapahtunut. Liikenne-ja viestintäministeriö on selvittänyt kuluvan kevään aikana Linja-autoliiton esityksestä ns. palvelusetelin käyttöä ja hyväksyttävyyttä toimialallamme. Palvelusetelin idea on yksinkertainen: julkinen tuki annetaan asiakkaalle matkalipun ostamista varten, eikä lippukorvauksena yritykselle. Myös yleisen säännön mahdollisuus mahdolliseksi ratkaisumalliksi on noussut taas esille.

Euroopan komissiosta on viimeisimmän tiedon mukaan saatu suullinen hyväksyntä palvelusetelimallille. Palvelusetelit voisivat olla siten realismia vuoden 2015 alusta ja aikana. Jos palvelusetelit saadaan käyttöön, tulevan heinäkuun jälkeisistä ongelmista voitaisiin vielä paljon korjata.

Aktiivisuutta ja ripeyttä tarvitaan nyt liikenneministeriöltä, jotta palvelusetelimallille saadaan virallinen hyväksyntä. Linja-autoliitto jatkaa vaikuttamistoimintaa päättäjiin yleisen säännön ja palvelusetelimallin käyttöön saamiseksi.
 
Hyvät jäsenyritykset!

Joukkoliikenteen järjestämistapamuutos on todellisuutta. Viimeistään viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen kaikki bussiliikenne on koko kilpailutettua tai kilpailtua. Siihen yrityksinä olemme valmistautuneet, viimeisen vuoden aikana hyvinkin kiihkeällä tahdilla. On osallistuttu tarjouskilpailuihin, käyty isoja YT-neuvottelukierroksia, arvioitu liiketoiminnan muutostarpeita ja markkinaehtoisen reittiliikenteen mahdollisuuksia PSA- liikenteen seassa.

Vuoden aikana toteutetut kilpailutukset ovat tuoneet esiin monia ihmeellisyyksiä. Yksi hämmentävistä kokemuksista on ollut Uudenmaan ELY-keskuksen kilpailuttama Porvoon paikallisliikenne. Kilpailuttamisen jälkeen ELY-keskus ilmoitti, ettei sillä olekaan rahaa ostaa kilpailuttamaansa liikennettä.  Julkisen rahoituksen kansallisesta tulkinnasta johtuen myös kaupunki joutui vetämään oman rahoituksensa pois. Porvoon paikallisliikenne muuttuu heinäkuun alusta markkinaehtoiseksi reittiliikenteeksi. Siihen reittilupaa oli haettu jo ennen kilpailuttamista.
Tämänkin esimerkin valossa voi hyvin todeta, millaista yhteiskuntavastuuta bussiyritykset liikennepalvelujen olemassaolosta kantavat. Kun viranomaisten ylioptimismi ostokohteista ja rahoituksen riittävyydestä työläiden tarjouskierrosten jälkeen todentuu, käyvät reittiluvilla liikennettä hoitavat bussiyritykset silloin akuutin hädän pelastajiksi. Toivottavasti Porvoon reittiliikenteestä saadaan jatkossa sellaisia kokemuksia, että markkinaehtoinen liikenne myös viranomaisten silmissä on jatkossa nykyistä ”hovikelpoisempi.”

Liikenteen laajamittaisempi kilpailuttaminen on tuonut mukanaan vahvoja epäilyjä myös harmaan talouden lisääntymisestä. Tähän johtopäätökseen tuli verotusneuvos Markku Hirvonen, joka tämän kevään aikana on selvittänyt harmaan talouden ilmenemismuotoja ja syitä linja-autoalalla.     

Selvityksessään Hirvonen totesi mm, että tarjouspyyntöasiakirjamallit noudattavat kyllä hankintalakia ja sisältävät vaatimuksen tilaajavastuulain selvityksistä, mutta lain velvoitteet eivät käytännössä toimi. Tilaajavastuulain mukainen selvitys mm. rekisteröitymisestä arvonlisävero-, työnantaja- ja ennakkoperintärekistereihin sekä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta perustuu nykyisellään pelkästään sopimuskumppanin omaan ilmoitukseen. Sen totuudenmukaisuuteen ei kohdistu valvontaa eikä mitään sanktioita.    
Liikenteen hankinnasta vastanneiden viranomaisten tulisi tehokkaasti valvoa, että tarjouskilpailun voittanut yritys noudattaa kilpailuttamisvaatimuksia ja toimii hankintasopimuksen mukaisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien on voitava luottaa siihen, että kilpailu on rehellistä. Hankinnoissa on turvattava yhdenvertainen kohtelu kaikille yrittäjille, jotka toimivat lainsäädännön mukaan ja huolehtivat velvoitteistaan.

Hyvä kuulijat!

Menneeseen emme voi jäädä kiinni. On katsottava tulevaisuuteen ja nähtävä muutoksissa myös mahdollisuuksia. Muutos pakottaa aina katsomaan omaa toimintaa ja asioita uudessa valossa.
Myös Linja-autoliitto on uudistanut vuoden alusta organisaatiotaan ja muutos on viety onnistuneesti läpi. Liiton liikennetyyppityöryhmät ovat määritelleet edunvalvonnan painopisteet oman liikennetyyppinsä näkökulmasta.   

Liitto on käynnistänyt edunvalvonnan muutostarpeisiin liittyen myös oman strategiaprosessin, jota osastot ja liikennetyyppityöryhmät ovat kommentoineet. Pääkohdat strategiatyöstä käydään läpi hetken kuluttua alkavassa liittokokouksessa.

Strategiaprosessin lähtökohtana on ollut tarkastella Linja-autoliiton roolia tulevaisuudessa paitsi linja-autoliikennettä harjoittavien myös muita henkilökuljetuspalveluita tarjoavien joukkoliikenneyritysten edunvalvontaorganisaationa. Miksi näin? Henkilökuljetusmarkkinoiden uudistamistyö etenee. Sen puitteissa voi nähdä pikkubusseilla olevan kasvavia markkinoita niissä yhteiskunnan korvaamissa matkoissa, joita tänä päivänä hoitavat pääosin taksit. Liikenneministeriön tavoitteena on antaa eduskunnalle syksyllä 2014 esitys jo siitä, että taksamittari sallittaisiin muissakin ajoneuvoissa kuin takseissa. Lisäksi kutsujoukkoliikennettä koskevaa sääntelyä väljennettäisiin. Laajempi. lähinnä taksialan säätelyä koskeva uudistus on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa.  
 
Erilaiset sopimusliikennemallit ovat laajentuneet isojen kaupunkien lisäksi koko maahan. Liiton tehtävänä on kehittää hankintasopimuksia ja muita hankintamenettelyn osa-alueita siten, että sopimukset mahdollistavat jäsenyrityksille liikenteen hoidon taloudellisesti kannattavalla tavalla koko sopimuskauden ajan. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää liitolta monipuolista yhteistyötä alueellisten tilaajaorganisaatioiden ja kunnallisten luottamushenkilöiden kanssa. Yhteistyöhän kuuluu myös edistää tilaajaorganisaatioiden tuntemusta yritystoiminnan pelisäännöistä, kustannusrakenteesta ja kustannuskehityksestä.

Laajenevasta sopimusliikenteestä huolimatta liiton tavoitteena on, että markkinaehtoinen liikenne on jatkossakin ensisijainen liikenteen järjestämistapa. Sen toimintaedellytyksiä on edistettävä yhteistyössä LVM:n, Liikenneviraston ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Markkinaehtoinen liikenne avaa yrityksille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia - markkinoiden vapautuessa.  
Myös tilausliikenteessä liitolla on tärkeä ja kasvava rooli. Maankäytössä, matkailukohteissa ja kaupunkien liikenneinfrastruktuurissa on otettava nykyistä paremmin huomioon tilausajo-ja matkailuliikenteen tarpeet. Yhteistä edunvalvontaa tarvitaan mm. ulkomaan liikenteen säännöksiin, arvonlisärekisteröinteihin, rajan ylityksiin ja tullikäytäntöihin.  

Linja-autoliiton yli 300 jäsenyrityksellä on monenlaista liiketoimintaa. Siksi on tärkeää, että liitto edunvalvonnallaan ja jäsenpalveluillaan pystyy palvelemaan eri kokoisten ja eri liiketoimintaa harjoittavien jäsenyritystensä tarpeita mahdollisimman kattavasti. Vain jäsenistön yhteisesti hyväksymillä edunvalvontatavoitteilla ja yhtenäisyydellä- liiketoimintojen erilaisuudesta huolimatta- olemme vahvoja!

Hyvät liittokokousosanottajat!

Toivotan Lounais-Suomen osaston puolesta kaikki liittokokoukseen osallistujat ja näytteilleasettajat tervetulleiksi Poriin.
Kokeilemme tänä vuonna ensimmäisen kerran liittokokouksen ja näyttelyn organisointia tällaisessa muodossa. Perinteinen golf-tapahtuma, ajankohtaistilaisuudet ja yhteinen iltajuhla ajoittuivat eiliselle. Liittokokous näyttelyineen on tiivistetty yhteen päivään.

Vuosittainen liittokokous ja sen yhteydessä oleva näyttely on bussialan tärkeä vuosittainen tapahtuma, jossa alan toimijat kohtaavat kasvotusten. Bussiyritysten henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua alan erilaisiin ja uusimpiinkin kalustoratkaisuihin, teknisiin laitteisiin, varusteisiin ja muihin palveluihin. Liittokokoustapahtumien ja näyttelyn sosiaalista merkitystä unohtamatta!    
Toivon kaikille antoisaa kokouspäivää ja mielenkiintoista BUS 2014 -näyttelyantia!