Siirry sisältöön

Tutkimuksia ja selvityksiä 2020-luvulle

Artikkeli on Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilän kirjoittama (LINJA 1/2020).

Liikennepolitiikan kevät on täynnä tutkimuksia ja selvityksiä. Aloitetaan valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jota kutsutaan nyt Liikenne 12 -hankkeena. Kysymyshän on 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta, jonka perusteita nyt selvitetään nykytilakartoituksella. Koska linjattavana on kolmen vaalikauden näkymä liikennepolitiikkaan, lähtötietojenkin on oltava kohdillaan. Verkosta on saatavilla runsaasti tätä aineistoa.

Jotta joukkoliikenteen tulevaisuuteen voi vaikuttaa, on ymmärrettävä keskeisten sidosryhmien näkemyksiä. Siksi Linja-autoliitto on teettänyt tutkimuksen joukkoliikenteen viranomaisten tulevaisuusnäkymistä kuin selvityksen käyttövoimien eri vaihtoehdoista ja sääntelytilanteesta.

Se on todettava, että joukkoliikenteen yleisnäkymä on hyvä. Tilastojen valossa esimerkiksi linja-autoliikenne on säilyttänyt suhteellisen osuutensa liikennejärjestelmässä parin vuosikymmenen ajan. Joukkoliikenteen määrät ovat kasvussa, ja näkymät ovat paikoin kasvuennusteiden osalta edelleen paranemassa. Tosin tämä isojen ja keskisuurten kaupunkien ansiota, koska alueelliset erot ovat kasvamassa myös joukkoliikenteen osalta.

Fossiilittoman liikenteen tiekarttoja valmistellaan useammassakin paikassa. Ministeriöt tekevät omaansa, toimialajärjestöt tukevat valmistelua omilla selvityksillään. Tutkittuun tietoon perustuville näkemyksille on käyttöä. Tässä vaiheessa on helppo todeta, että julkisessa keskustelussa isojen ja pienten asioiden mittakaavat ovat mukavasti sekaisin. Ja että ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot ovat sekä laaja-alaisia että toimialaa muuttavia.

Joukkoliikenteen ilmastoperusteista lisärahoitusta kanavoidaan ensin vaikutuksia selvittämällä. Traficom on järjestänyt lausuntokierroksen siitä, miten ilmastotekoja voidaan alalla parhaiten saavuttaa. Valtion uutta rahoitusta on jaettavana tähän tarkoitukseen 13 M€ vuodessa, tulevan neljän vuoden ajan. Tämän päälle tulee vielä kaupunkien omat rahoitusosuudet.

Ja lopuksi, tämän lehden teemaan liittyen myös matkailuliikenteen tulevia järjestelyitä selvitetään Helsingissä sekä kaupungin omin toimin että myös liitossa. Kaksi teemaa nousee jo tässä vaiheessa selvästi esiin: ensinnä maankäytön ja kaavoituksen vaikutus, toinen on kiristyvät ympäristövaatimukset. Tähän(kin) keskusteluun on syytä varautua jo nyt.