Siirry sisältöön

Liikenteen järjestämistavat

Linja-autoliikenteen järjestämistapoja ja järjestäjiä on useita. Liikenne- ja viestintäministeriö ja joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset hankkivat kaikille avoimia joukkoliikennepalveluita. Linja-autoliikenteessä kuntien rahoitusosuus on merkittävästi valtionrahoitusosuutta suurempi.

Kaikille avoimen linja-autoliikenteen järjestämistä koskevat lait säädetään suurelta osin EU:ssa. Liikennepalvelulain mukaiset toimivaltaiset joukkoliikenneviranomaiset järjestävät liikennepalveluita EU:n palvelusopimusasetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaan, kansallisen liikennepalvelulain 2017/320 ja lain vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1398/2016 mukaan. On myös muita julkisen rahan käyttöä ja julkista toimintaa sääteleviä kansallisia lakeja, joita toiminnassa noudatetaan.

Osa liikenteestä järjestyy yritysten toimesta markkinaehtoisena liikenteenä. Markkinaehtoinen joukkoliikenne toimii ilman julkista tukea. Markkinaehtoisen liikenteen järjestäminen on siten linja-autoyritysten vastuulla.

Yleisimmät toimivaltaisten viranmaisten palvelusopimusasetuksen mukaiset liikenteen järjestämistavat ovat seuraavat:

  • PSA:n bruttomalli, jossa tilaaja suunnittelee liikenteen kokonaisuudessaan ja pitää lipputulot
  • PSA:n alueellinen käyttöoikeus (Liikenteenharjoittaja suunnittelee reitit ja aikataulut sekä saa sopimuskorvauksen ja lipputulot)
  • PSA:n reittikohtainen käyttöoikeus (Viranomainen suunnittelee reitit ja aikataulut, liikenteen harjoittaja sopimuskorvauksen ja lipputulot)

Avoimen joukkoliikenteen rinnalla kunnat järjestävät lakisääteisiä henkilökuljetuksia sekä Kansaneläkelaitoksen lisäksi korvaavat kansalaisten matkakustannuksia.